Itsellä on ollut aika vauhdikas vuosi, vaikka yritän pitää kiinni sellaisesta ajatus mallista missä ei olisi kiirettä. Koen kiireen lisäävän stressiä ja sitähän se tekee mikä on sanomattakin selvää.
Työpaikka menikin vaihtoon heinäkuun kieppeillä ja tulot nousivat mukavasti. Tästä tuleekin tärkeä seikka velkojen maksamiseen ja onhan tuo ilmiselvä juttu, mutta kertauksen arvoinen. Hyvät tulot ovat tärkeä seikka matkalla velkavankeudesta velkavapauteen. Palkkani nousi vaihdosta noin 300€:lla ja lisäksi kun en pitänyt lomaa kuin viikon, sain myös hyvän pohjan pahan päivän varalle, mikä tulikin jo tarpeen, näin loppu vuodesta. Samalla ulosotto, työpaikan vaihdon myötä antoi hengähdystauon palkan leikkaukselle, joka kesti noin kk verran.
Nyt sitten seuraava seikka mikä on alkanut yleistymään uusilla työpaikoilla, on selvästikin se kuinka paljon tekemisiäsi seurataan. Mikäli luulet, että työntekoasi uutena työntekijänä ei seurata, niin sitä seurataan todennäköisesti suurennuslasilla. Kaikki ympärilläsi nimittäin. Vuosia sitten en tätä kokenut ongelmana vaan tein työni siinä missä muutkin, ilman mitään sen kummempia. Nyt asiat ovat toisin. Asiaan en ole perehtynyt, mistä johtuu (vaikka peiliin katsotaan ensiksi), mutta varmasti sillekin on joku järkevä selitys. Tämä siis vain siksi, että ymmärrät pysyä varpaillasi.
Asunnon sain vihdoin myytyä. Mikä tarkoittaa sitä, että velkavankeuteni alkaa olla loppu suoralla. Asunto olikin 2 vuotta myynnissä ja meni todella pilkka hintaan. En saannut edes omiani pois vaan enemmänkin n. -20 000€. Nyt vaan ei ollut varaa pihtailla ja kikkailla. Ehkä se raha ei tuo aina onnea sanonnassa on tolkkua. Seikka, missä yhteydessä sitä käytetään on aivan eri asia. Kuten joku jolla on lapsia huolehtivana ja ei töitä, varmasti olisi tyytyväinen taloudellisesta helpotuksesta ja siinä ei omasta mielestäni ole mitään pahaa, jos raha kelpaisi. Yhteiskunta pyörii rahalla.
Kesällä päädyin myös aloittamaan teatterin, koska olen kiinnostunut näyttelemisestä. Omalla kohdalla vaihtoehdot ovat oikeastaan tuossa. Mikäli näytellä mieli tekee. Teatteri-kokemus itselle on ollut erittäin positiivinen. Ihmiset todellakin ymmärtävät sen mitä itsestään haluaa ilmaista, eikä sitä tuomita. Tosin välillä joitakin roolisuorituksia tehdessä väkisin on tullut pohdittua, että: "ei vit*u" tai "Onko ihan pakko" viitaten, siis vain niin älyttömiin juttuihin, mitä on tullut vastaan. Kuulemma vain sellaista "alku pelkoa". Kerroin siis tämän vain siksi, koska ehkä päädyin tuon takia ottamaan joulupukin rooliin näin joulun alla.
Joulupukin roolin sai kätevästi sosiaallisten medioiden kautta ja turvauduin teatteri taustaani vedoten, että sopisin. Tiedä olisiko tarvinnut, koska paikalla oli pukkiarmeija ja kaikki ei ehkä omaa teatteri-taustaa. Kävinkin sitten melkein 20 paikassa ja negatiivista palautettakin oli tullut. Joten joku saa todennäköisesti pukki-alea, HO-HO-HO! Homma on yllättävän haastavaa. Tiukka aikataulu, suhteellisen lämpimät ajovarusteet ja pitää sitten ensikertalaisena osata kaikki. Tässäkin tulee arvostelua ihan varmasti, jos päätät pukkistautua ensi vuonna. Kaikki sen tietää tosin, että tiennistit ovat hyvät. Eikä välttämättä koske miehiä, voi kai mennä muorikin mukaan?
Tässä ne varmaan omat kohokohdat tälle vuodelle. Varmaan juttuja olisi lisää, mutta tarpeettomia pikkuseikkoja. Täten HYVÄÄ UUTTA VUOTTA!
