sunnuntai 24. helmikuuta 2019

Rahaa, Rahaa, Rahaa, Rahaa...

Velkahelvetissä pyörii seuraavat ajatukset päivittäin:

Rahaa, rahaa, rahaa, rahaa...
Mistä saisin lisää rahaa?

Siinä yksi murhe mikä lisää taakkaa. Hän joka on ollut tai on velkahelvetissä, tietää tuon mantran tarpeeksi hyvin. Tuo levy on soinnut jo pitkään ja on todella stressaava. Ihan vain koska se on päivittäistä.

Jotta noiden lauseiden säestämänä velkahelvetistä pääsee irti, täytyy oppia vaimentamaan välillä nuo sanat. Koska sama kuin "olet mitä syöt" niin, "tulet sellaiseksi kuin itsesi ajattelet". Sen verran täytyy jalat pitää maassa, että "olen miljonääri", "tililläni on 10miljoonaa" tai "tulisipa 100 000€" eivät valitettavasti päde. Suomessa tai maapallolla olisi monta ongelmaa ratkaistu tuolla ajattelumallilla.

Tuo kannattaa aloittaa pienemmistä ja realistisimista toiveista tai tilanteista, vai onko nuo esimerkit joskus toiminut? Eivät ole ainakaan omalla kohdalla.
Esimerkiksi toimiva ajattelutapa voisi olla: "Saisinpa pienimmän velan maksettua". Eli kyseessä on vain jotain mikä todennäköisesti myös tulee tapahtumaan. Käytin nyt tuota esimerkkiä, koska lyhennän velkojani "lumipallo"-metodilla. Eli näin saat toiveesi toteutumaan kun valitset jotain yksinkertaisempaa.

Taannoin muistelin millaista on ollut elää velkahuoletonta elämää. Sitä ei edes silloin ole kuvitellut olevansa tälläisessä tilanteessa tai edes ajautuvansa näin ahtaalle. Nyt on todellakin oppinut arvostamaan sellaista tunnetta kun kesällä ajaa autoa ikkuna auki mutkikkaita asfalttiteitä mieli stressivapaana sellaisista perusasioista kuin talous. Tuolloin puskurirahastoon ei ole tullut huomiota kiinnitettyä kummemin. Nyt olen todella oppinut aiheesta läksyni.

Pankissa käytyäni viimevuona hieman viisaampana asiasta ja kuukausikulujani läpikäytyämme ajauduimme puskurikeskusteluun missä pankinpuolelta todettiin kuukauden puskurin olevan hyvä. Totesin tuohon vähintään puolenvuoden olevan parempi. Työttömyyden koputtaessa ovelle tuo kuukausi menee hyvin nopeasti. Itsellä on ollut muistaakseni kolme kertaa työtön vaihe ja jokainen niistä kesti ennemmän kuin kuukauden. Taisi kahdeksan kuukautta olla pisin aika. Kuukauden puskurilla kattaa näppärästi sen hajonneen kodinkoneen tai jonkun muun vastaavanlaisen yllätyskulun (Näitä tulee aivan varmasti). Hyvä myös olla siinä vaiheessa sukanvaressa jotain, kun maksat viimoisen velkasi erän. Mikäli ei puskuria tuossa vaiheessa ole, voi olla kova paikka, mikäli jotain tapahtuu mikä taloudellisesti horjuttaa tasapainoasi.

Mielesi voi olla paras aseesi tai pahin vihollisesi, tässä sodassa. Hyvä sitä on vähän harjoittaa mitä se sinulle syöttää. Mikäli pahaksi menee, niin suosittelen kirjaa. Sitten sinne menee tasantarkaan juuri se mitä päätät lukea. Sekä on myös taloudellisesi halpa harrastus.

Itsellä on tällä menossa kirja: "Heidi Grant Halvorsson: Onnistu". Valitsin tuon kirjan ihan syystä. Liittyen ilmeisesti onnistumiseen, jota minulla ei viime aikoina ole hirveästi ollut. Kirjasta löytynee siis vastaus siihen. Kaikkiin ongelmiin löytyy vastaus kirjasta. Tuohon ajatuksen muutokseenkin löytyy omakirjansa aivan varmasti. Taidanpa etsiä sellaisen, jahka saan tämän luettua. Google on hakukoneena hyvä, mutta tietopankkina kirja on korvaamaton. Tarkoittaen, että kaikki vastaukset eivät internetistä löydy.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti